Avainsana-arkisto: ei mitään tasoo

Pahvisydämet

Ystävänpäivän kunniaksi oppilaskunnan hallitus keksi koristella ruokalan sydämillä.

Maalarinteippi ei ollut tarpeeksi pitävää ja osa sydämistä varisi pitkin päivää.

Tämä oli ehkä joillekin mieleen, kaikki kun eivät arvosta ylimarkkinoituja hapatuspäiviä, tai niillä ei ole ketään jonka kanssa pussailla ja niitä siksi suututtaa kaikki.

Jossain vaiheessa omaankin mieleen alkoi hiipiä epäilys – onkohan tämä nyt jo vähän liikaa? Yhden päivän takia.

Varisseiden sydämien tilalle oli lätätty uusia. Nyt pahvisydämiä oli joka puolella, lattiasta kattoon.

Tilan loppuessa sydämiä alettiin ripustaa jo ihmisiinkin.

 

 

Lopettamisesta

Pari ekaa viikkoo röökin lopettamisen jälkeen oli muuten aivan perseestä. Olin ihan hajalla koko ajan ja kärttypylly kaikille silloin kun en vellonut itsesäälissä peiton alla. Tupakoivat ystäväni, ei kannata edes yrittää! Tupakointi on helppoo ja kivaa ja lopettaminen on perseestä ja tyhmää. Nyt (23.1.) on menny taas yks viikko, asiat ei näytä enää ihan niin synkiltä. Mut vähän vielä vituttaa.

Joululoma, alko

Laukussa sarjispäivis sai damagee ku vesivärit vello ympäriinsä, siks kaikki on suttusta. Ja mä julkasen ne sutut kuitenkin koska epäsuttusuus ei oo mikään pointti.

Tässä välissä oli vieraileva sivu Ruutilta jonka jätin julkaisematta koska toisin kuin mulla, Ruutilla on ehkä jotain tasoo sen suhteen mitä kännituherruksia se julkasee netissä. Seuraavaksi vierailevia ruutuja toisilta tyypeiltä:

Kristian väittää et se sano jotain fiksumpaa. Mä en kyl muista mitään sellasta.